arrow-right cart chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up close menu minus play plus search share user email pinterest facebook instagram snapchat tumblr twitter vimeo youtube subscribe dogecoin dwolla forbrugsforeningen litecoin amazon_payments american_express bitcoin cirrus discover fancy interac jcb master paypal stripe visa diners_club dankort maestro trash

Chillamo-blogi

MISTÄ KUORSAAMINEN JOHTUU JA MITEN SIITÄ PÄÄSEE EROON?

MISTÄ KUORSAAMINEN JOHTUU JA MITEN SIITÄ PÄÄSEE EROON?

Kirjoittaja: Meri Halmetoja, Chillamon perustaja

19.08.2020


 

Kuorsaaminen on useimmiten kaikkea muuta kuin mukavaa vieressä tai samassa asunnossa nukkuville. Useimmiten kuorsaamisesta kärsii eniten juuri kumppani, eikä suinkaan kuorsaaja itse.

Jopa 95 % kuorsaajista kokee häiritsevänsä kumppaniaan ja perhettään.

Jokainen meistä kuorsaa joskus. Siis sinäkin! Kuorsaaminen voi johtua esimerkiksi tukkoisesta nenästä flunssan aikana, raskaasta illallisesta tai alkoholin nauttimisesta. Jotkut meistä kuorsaavat joka ikinen yö. Kuorsaaminen on itse asiassa melko yleistä. Noin 25 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaaminen on jonkin verran harvinaisempaa.

MISTÄ KUORSAAMINEN JOHTUU?

Kuorsaamiseen ei ole yhtä ainoaa syytä. Yleisiä syitä ovat

  • Vääränlainen hengitys. Nenähengitys on luontainen hengitysmuotomme. Suun kautta hengittäminen on terveydellemme monin tavoin haitallista. Lisäksi se aiheuttaa kuorsausta.
  • Ikä, sillä vanhetessa kudokset veltostuvat ylähengitysteissä ja kimmoisuus vähenee. Tällöin kuorsaaminen on todennäköisempää.
  • Sukupuoli. Miehillä kuorsaaminen on yleisempää kuin naisilla. Tämä johtuu mm. siitä, että miehillä on ahtaammat hengitystiet, enemmän pehmeää kudosta hengitysteissä ja kaulan alueelle pääsee kertymään enemmän rasvaa isomman koon puolesta kuin naisille. Kuorsaaminen on yhteydessä myös hormoneihin. Progesteroni ja estrogeeni vähentävät naisten riskiä kuorsaamiseen. Vaihdevuosien myötä myös naisilla kuorsaaminen on yleisempää.
  • Ylipaino. Ylipainoisilla ihmisillä rasvaa on kaikkialla kehossa, myös suun ja nielun alueella. Tämä rasva supistaa henkitorvea ja näin edesauttaa kuorsaamista.
  • Rakenteelliset ominaisuudet, kuten ahtaumat nenän, nielun ja suun alueella. Myös pieni alaleuka voi altistaa kuorsaukselle, koska tällöin kieli työntyy taakse nieluun.
  • Alkoholi, tupakointi ja rauhoittavat lääkkeet. Nämä kaikki edesauttavat lihasten rentoutumista ja siten lisäävät kuorsaamista. Tupakointi aiheuttaa myös nenän tukkoisuutta ja limakalvojen tulehdusreaktiota. Tällöin kuorsaaminen on todennäköisempää.
  • Nukkuma-asento. Selinmakuulla nielun alueen kudokset valuvat taaksepäin alas. Ne estävät siten ilmavirran vapaan kulkemisen hengitysteissä ja aiheuttavat kuorsausta. 

MISTÄ KUORSAUSÄÄNI SYNTYY?

Päivällä hereillä ollessamme nielun alue on avoin ja lihakset jännittyneet. Tällöin ilma virtaa sujuvasti hengitysteissä. Nukkuessa puolestaan lihakset rentoutuvat ja kielen ja pehmeän suulaen kudokset painuvat taaksepäin. Kuorsausääni syntyy, kun ilman kulku ylähengitysteissä ahtautuu ja pehmeän suulaen, kielen sekä nielun takaosan välinen tila pienenee aiheuttaen kuorsausäänenä kuuluvaa värinää.

Joskus kuorsausääni voi olla todella kova. Kenties olet kokenut sen omakohtaisesti.

Puolet kuorsaajista ylittää Maailman Terveysjärjestön WHO:n uniajan melusuosituksen, joka on alle 40 desibeliä.

Pahimmassa tapauksessa kuorsausääni voi olla jopa 90 desipeliä. Ei siis ihme, että todella moni joutuu nukkumaan kuorsauksen vuoksi eri huoneessa kumppaninsa kanssa ja lisäksi käyttämään korvatulppia.

MITÄ HAITTAA KUORSAUKSESTA ON KUORSAAJALLE ITSELLEEN?

Useimmiten kuorsaaminen haittaa eniten vuodekumppania. On kuitenkin tosiasia, että kuorsaaminen on haitallista myös kuorsaajalle itselleen siksi, että se voi aiheuttaa

  • suun kuivumista ja siitä aiheutuvaa hampaiden reikiintymistä
  • hengitysteiden ärsytystä
  • immuunipuolustuksen heikentymistä
  • liikahengityksen aiheuttamaa happivajetta
  • heikentynyttä unenlaatua ja siitä aiheutuvaa päiväväsymystä
  • kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä
  • kaulavaltimoiden paksuuntumista
  • sydämen rytmihäiriöitä ja epäsäännöllistä sykettä

Kuorsaamisen taustalla voi olla myös uniapnea. Tämä unenaikainen hengityshäiriö yleistyy kovaa vauhtia. Se ei ole enää vain keski-ikäisten ja ylipainoisten miesten tauti. Siihen sairastuu yhä useammin myös nuoret ja hoikat naiset.

Uniapnean tyypillisin oire yöllä on voimakas, katkonainen kuorsaaminen. Muita siihen liittyviä oireita ovat mm. päiväaikainen väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puutos ja masentuneisuus. Hoitamattomana uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6 kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Kyse on todellakin vakavasta hengityshäiriöstä, jota täytyy hoitaa.

KUINKA KUORSAUKSESTA PÄÄSEE EROON?

Keinoja on monia ja ne on valittava aina sen mukaan, mikä on kuorsauksen syy. Joskus pelkät elämäntapamuutokset voivat auttaa kuorsauksen lopettamisessa. Tässä muutamia hyviä vinkkejä: 

1. Siirry suuhengityksestä nenähengitykseen. Kuorsaaminen on huomattavasti yleisempää, jos hengität yöllä suun kautta. Unen aikaisen hengityksen helpottamiseksi on tärkeää tehdä tilaa hengitysteille eli avartaa nielua. Tämän voit tehdä kielijumpan avulla. Voit helpottaa nenän kautta hengittämistä myös nenäteipillä, sieraintenlaajentimilla ja/tai nenäliuskalla. Jos nenä on kuiva ja karstoittuva, kannattaa käyttää nenähuuhtelukannua ja öljypohjaisia nenätippoja.

2. Laihduta, sillä ylipainon lisääntyessä myös kuorsaaminen lisääntyy.

3. Lopeta tai vähennä tupakointia, alkoholin käyttöä ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.

4. Vältä liian raskaita aterioita ennen nukkumaan menoa.

5. Vältä maitoa ja maitotaloustuotteita ennen nukkumaan menoa ja huolehdi riittävästä nesteytyksestä päivän aikana. Tutkimukset osoittavat, että näin vähennät kuorsausta edesauttavan liman erittymistä suussa ja kurkussa.

Voit kokeilla myös näitä apukeinoja kuorsauksen lopettamiseksi:

  1. Jos olet kielikuorsaaja, joka kuorsaa vain selällään nukkuessa, asentohoito voi olla avuksi. Vanha, mutta tehokas keino on ommella pyjaman selkään taskuja tennis- tai golfpallolle. Vaihtoehtoisesti voit hankkia kuorsaustyynyn, -repun, -vyön tai -liivin. Nämä kaikki tekevät selinmakuulla nukkumisesta epämiellyttävää ja/tai mahdotonta.
  2. Kielikuorsaaja voi saada apua myös kuorsauskiskosta, joka työntää alaleukaa eteenpäin ja estää siten kielen valumisen nieluun. Lisäksi saatat hyötyä tällöin kielistabilisaattorista.
  3. Jos olet suukuorsaaja, joka kuorsaa vain suun ollessa auki, saatat hyötyä leukatuesta, joka pitää suusi kiinni nukkuessa. Suukuorsaajat hyötyvät useimmiten myös nenähengitystä edesauttavista harjoitteista ja apuvälineistä, kuten sieraintenlaajentimista ja nenäklipseistä.
  4. Jos sinulla on lievä tai keskivaikea obstruktiivinen uniapnea, sitä hoidetaan ensisijaisesti hammaskiskon avulla. Vaikean obstruktiivisen uniapnean hoidossa käytetään ensijaisesti hengitysteiden ylipainehoitoa eli PAP-hoitoa ja toissijaisesti hammaskiskoa.

Kuorsaaminen on moniulotteinen asia. Sillä on vaikutuksia niin kuorsaajan omaan hyvinvointiin kuin ihmissuhteisiin. Kuorsaaminen on asia, jolle kannattaa todellakin tehdä jotakin!

 

Lähteet

Apua kuorsaukseen ja hengityskatkoksiin. Hoitava Hengitys-blogi. https://www.hoitavahengitys.fi/kuorsaus-ja-hengityskatkokset/. Viitattu 4.8.2020.

Ylikoski, Jukka & Bäck, Leif 2006: Kuorsaus ja sen hoito. Suomen Lääkärilehti. 2006; 61(7): 691-696. https://www.kaypahoito.fi/sll25239. Viitattu 4.8.2020.

Hepl Guide. How to Stop Snoring. https://www.helpguide.org/articles/sleep/snoring-tips-to-help-you-and-your-partner-sleep-better.htm. Viitattu 4.8.2020.

Snoring and Dairy Products: Is There a Link Between the Two? https://snoringhq.com/blog/snoring-and-dairy-products-is-there-a-link-between-the-two/. Viitattu 4.8.2020

Tärkeää tietoa kuorsauksesta. https://www.resmed.com/fi-fi/consumer/diagnosis-and-treatment/snoring/key-facts-about-snoring.html. Viitattu 4.8.2020.

ResMed Finland: 2015. Uniapnea – minullako? Esite. https://www.uniapnea.fi/lisaa-tietoa/esitteet/. Viitattu 4.8.2020.