Mietitkö, millainen on sinun ja/tai lastesi ruutuaika? Siis se aika, jonka vietät esimerkiksi tietokoneen, älypuhelimen ja television ruutua katsoessa.

Asian äärelle on hyvä pysähtyä aika ajoin. Tämän blogikirjoituksen lukemisen jälkeen ymmärrät kyllä miksi.

Elämme maailmassa, jossa digitaaliset laitteet ovat luonnollinen osa meidän jokaisen elämää. Pieni lapsikin oppii jo varhain käyttämään näitä laitteita.

Lukuisat tutkimukset niin Suomessa kuin muualla maailmassa osoittavat, että ruutuajalla on omat haittavaikutuksensa kokonaisvaltaiseen hyvinvoointiin. Tämä tieto lisääntyy jatkuvasti.

Kuinka paljon me suomalaiset vietämme aikaa ruudun ääressä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän seurantatutkimuksen mukaan suomalaisista puolitoistavuotiaista lapsista 22,7 % viettää ruudun ääressä yli tunnin päivässä. Viiden vuoden iässä tunti ylittyy jo 94,6 %:lla. Kasvu on siis huima!

Lasten ruutuaika on esillä eri medioissa enemmän kuin aikuisten. Todellisuudessa aikuisten ruutuaika on useimmiten huomattavasti suurempi kuin lasten.

THL:n FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen aikuinen viettää yli kolme tuntia ruudun ääressä vapaa-ajallaan arkisin. Lisäksi todella moni tekee työtään tietokoneen ääressä noin kahdeksan tuntia päivittäin. Aikuisten ruutuaika voi siis kasvaa todella suureksi, eikö totta?

Ruutuajasta ei puhuta turhaan, sillä se vaikuttaa niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin monin eri tavoin.

Miten ruutuaika käytännössä vaikuttaa sinun ja lastesi hyvinvointiin?

Ruutuajan haitalliset vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Niiden kirjo on moninainen. Tyypillisiä ruutuajan haittavaikutuksia ovat:

1. Erilaiset silmäoireet

Ihmissilmää ei ole rakennettu vastaamaan digitaalisen elämän tarpeita. Toisin sanoen tuijottamaan tunti tolkulla led-teknologialla varustettuja ruutuja. Kun katsot näitä ruutuja, niin silmäsi joutuvat työskentelemään tehokkaammin kuin normaalisti. Tällä on omat seurauksensa.

Amerikan optometrisen yhdistyksen mukaan pitkäaikainen altistuminen keinotekoiselle siniselle valolle voi aiheuttaa digitaalista silmien rasitusta (computer vision syndrome / digital eyestrain). Tähän liittyviä oireita ovat silmien kuivuminen, kutina, kirvely, punoitus ja väsyminen.

Erityisesti lasten silmät ovat herkät keinotekoiselle siniselle valolle. Viime vuosina monissa maissa on havaittu huolestuttavassa määrin lasten liki- ja lyhytnäköisyyttä. Yksistään Yhdysvalloissa on 14 miljoonaa likinäköistä lasta ja määrä kasvaa jatkuvasti. Useiden tutkimusten mukaan tähän on kaksi syytä: lisääntynyt ruutuaika ja samaan aikaan vähentynyt ulkonaolo auringonvalossa.

2. Päänsärky, migreeni, niska-hartiaseudun ja alaselän oireet

Edellä mainittuun silmien digitaaliseen rasitukseen liittyviä oireita ovat myös päänsärky ja niska-hartiaseudun vaivat. Näistä oireista kärsii nykyään todella moni. Harva kuitenkaan osaa yhdistää näitä oireita ruutuaikaan ja keinotekoiseen sinisen valoon.

Ruutuaikaan liittyy runsas istuminen. Liiallinen ruudun ääressä istuminen voi johtaa huonoon ryhtiin ja kroonisiin niska-, hartia- ja selkäkipuihin. Siksi passiiviseen ruutuaikaan kannattaa sisällyttää säännöllisiä taukoja sekä venyttelyä ja jumppaa.

3. Uniongelmat

Ruutuaika vaikuttaa uneen kahdella eri tavalla.

Ensinnäkin ruutuaika voi aiheuttaa univajetta. Todella moni nukkuu liian vähän, koska ei malta käydä ajoissa vuoteeseen. Televisio-ohjelmat, suoratoistopalvelut, sosiaalisen media, pelaaminen yms. houkutukset koukuttavat. Jatkuva univaje nakertaa huomaamatta niin sinun kuin lastesi terveyttä. Se altistaa monenlaisille sairauksille, kuten syövälle, dementialle, sydänkohtauksille, diabetekselle ja masennukselle.

Toiseksi ruutuaika sotkee biologista vuorokausirytmiä. Harvardissa tehty tutkimus, kuten monet muutkin tutkimukset, osoittavat, että altistuminen iltaisin digilaitteista heijastuvalle sinivioletille valolle estää pimeähormonina tunnetun melatoniinin eritystä ja siirtää vuorokausirytmiä. Iltaisin sinivioletti valo ikään kuin huijaa sisäistä keskuskelloasi luulemaan, ettei aurinko ole vielä laskenut. Seurauksena on mm. nukahtamisvaikeuksia, heikentynyttä unen laatua sekä vakaviakin sairauksia.

4. Painonnousu ja liikalihavuus

Ruutuaika liittyy paikallaan olemiseen ja useimmiten nimenomaan istumiseen. Suomalaiset aikuiset viettävät lähes 80 % valveillaoloajastaan liikkumatta, pääasiassa istuen. Useissa tutkimuksissa runsaan istumisen on todettu liittyvän lisääntyneeseen ylipainoon sekä lukuisiin muihin seurauksiin.

2019 tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika on yhteydessä lasten ylipainoon ja vyötärölihavuuteen. Tulos oli sama riippumatta lasten iästä, sukupuolesta, äidinkielestä, tai unen ja vapaa-ajan liikunnan määrästä. 

5. Masennus ja muut mielenterveysongelmat

Runsaan ruutuajan on todettu lisäävän psyykkisiä ongelmia niin aikuisilla, nuorilla kuin lapsilla. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lievä tai vaikea masennus on yleisempää niillä aikuisilla, jotka viettävät tietokoneen ja television ääressä yli kuusi tuntia päivittäin.

Eräs nuorille tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että ruutuajan vähentäminen kannattaa. Nuoret, jotka viettivät digitaalisten laitteiden ääressä alle kaksi tuntia päivittäin, olivat tyytyväisempiä elämäänsä, optimistisempia sekä heillä oli vähemmän masennusta ja ahdistusta. Myös lapsille tehdyt tutkimukset antavat saman suuntaisia tuloksia.

6. Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus

Erään suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan runsas ruutuaika lisää viiden vuoden ikäisillä lapsilla kaverisuhteisiin liittyviä vaikeuksia. Lisäksi keskimääräistä suurempaan ruutuaikaan liittyy selvästi kohonnut riski sekä tunne-elämän että käyttäytymisen oireille. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Nämä kaikki edellä mainitut ovat tyypillisimpiä ruutuaikaan liittyviä vaikutuksia. Näiden lisäksi eri tutkimuksissa  on havaittu, että runsas ruutuaika voi aiheuttaa nimenomaan pienillä lapsilla kehityksen viivästymistä useilla eri osa-alueilla. Tämä siitä syystä, että 

• ruudun ääressä käytetty aika vähentää muuta päivittäistä aktiviteettia, kuten leikkimistä, liikuntaa ja perheen ja ystävien kanssa vietettyä aikaa
• ruutuaika voi heikentää kielellistä oppimista, koska vuorovaikutus ja keskustelu aikuisten kanssa jää vähemmälle
• liiallinen ruutuaika voi heikentää sosiaalisia kykyjä sekä empatiakykyä

 

Erilaiset digitaaliset laitteet ovat pysyvä osa niin aikuisten kuin lasten elämää. Tärkeintä olisi löytää sopiva tasapaino ruudun ääressä vietetyn ajan ja muun tekemisen ja olemisen välille.

Jos haluat ehkäistä ja vähentää ruutuajan haitallisia vaikutuksia, niin suosittelen tutustumaan sinivalolaseihin.

Olen itse käyttänyt sinistä valoa suodattavia laseja jo yli neljä vuotta ja ne ovat kiinteä osa arkeani. Oransseilla linsseillä olevat sinivalolasit auttavat minua rentoutumaan iltaisin ja myöskin nukahtamaan nopeammin. 

Liity myöskin Chillamon uutiskirjeen tilaajaksi, niin saat hyödyllistä uneen liittyvää tietoa.