Päivitetty 4.3.2025
Hampaiden narskuttelulle eli bruksismille löytyy monia erilaisia syitä. Nykykäsityksen mukaan narskuttelu on monitekijäinen ilmiö ja siihen liittyy monimutkaisia fysiologisia tekijöitä.
Kun tiedät narskuttelun syyn, pystyt myös hoitamaan sitä paremmin.
Nyt mennään itse asiaan. 😊
12 syytä, mistä hampaiden narskuttelu voi johtua
1. Perimä
Hampaiden narskuttelu, erityisesti unibruksismi, on perinnöllinen ominaisuus. Perintötekijät voivat lisätä alttiutta bruksismin kehittymiselle hermoston säätelyn, lihasten toiminnan ja stressireaktion kautta.
2. Purentavaivat
Purentavaivat voivat laukaista, pahentaa ja ylläpitää hampaiden narskuttelua, koska ne aiheuttavat leuan, lihasten ja nivelten epätasapainoa. Oikein hoidettuna purennan tasapainottaminen voi lievittää narskuttelun oireita ja ehkäistä sen pitkäaikaisia vaikutuksia.
3. Huono ryhti ja niska-hartiaseudun jännitykset
Kiristyneet purentalihakset saattavat aiheuttaa lihasepätasapainoa kaulan ja niskan alueelle, mikä voi muuttaa pään asentoa ja vaikuttaa ryhtiin. Vastaavasti huono ryhti ja pään työntyminen eteen voivat kiristää purentalihaksia.
Narskuttelijoilla on usein ongelmia asentokontrollin kanssa. Kun pää ja leuka työntyvät eteenpäin, kaulan pinnalliset lihakset aktivoituvat. Lihasten yliaktivaatio voi aiheuttaa huimausta ja äänentuotto-ongelmia.
Alla oleva kaulatuki ehkäisee kaularangan kallistumista eteenpäin ja tukee hyvän ryhdin ylläpitämistä. Se sopii myös kuorsauksen hoitoon, koska se estää suun avautumista nukkumisen aikana.
4. Stressi ja tunneperäiset tekijät
Hampaiden narskuttelun yhtenä syynä on lähes aina stressi.
Suorituskeskeinen ja kiireinen elämänrytmi sekä tunteiden piilottaminen edesauttavat bruksismia ja siihen liittyviä oireita. Stressi lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Hermoston ylivirittyneisyys puolestaan lisää purentalihasten aktiivisuutta, joka on yksi bruksismia ylläpitävä tekijä.
5. Ahdistus
Ahdistus on tunne, jota esiintyy kaikkien elämässä ajoittain. On täysin normaalia kokea ahdistusta kuormittavassa elämäntilanteessa.
Ahdistuksen vaikutusta on korostettu laajalti sekä bruksismin laukaisijana, ylläpitäjänä ja pahentajana. Ahdistuneena tunneperäinen stressi voi ilmentyä somaattisina oireina, kuten hampaiden narskutteluna.
6. Perfektionismi
Perfektionismiin liittyy halu tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Jatkuva parhaimpaan pyrkiminen on kuluttavaa ja stressaavaa. Lisäksi perfektionismi altistaa hampaiden narskuttelulle niin yöllä kuin päivällä.
7. Runsas tupakointi sekä kahvin- ja alkoholin juonti
Nikotiini, kofeiini ja alkoholi pahentavat bruksismia, koska ne lisäävät hermoston ylivireyttä, häiritsevät unta ja voivat lisätä lihasjännitystä.
8. Obstruktiivinen uniapnea
Hampaiden narskutus ja obstruktiivinen uniapnea esiintyvät usein yhdessä, koska keho reagoi hengityksen tukkeutumiseen lisäämällä lihasjännitystä ja puremalihasten liikkeitä. Tämä voi olla refleksinomainen yritys avata hengitystiet ja lievittää hengityskatkojen vaikutuksia..
👉 Jos haluat tietää enemmän kuorsauksesta ja uniapneasta, tutustu alla oleviin blogipostauksiini:
14 syytä miksi kuorsaus ja uniapnea ovat haitallisia terveydellesi
Kuorsauksen hoito kotikonstein: 14 tapaa lopettaa kuorsaus
Chillamo kuorsausvyö/uniapneavyö asentoriippuvaiseen uniapneaan
9. Suun kuivuminen ja refluksi
Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että yöllinen hampaiden narskuttelu saattaa ainakin osittain liittyä unenaikaiseen suojamekanismiin, heräämisvasteeseen.
Kyse on suojamekanismista, jolla keho reagoi esimerkiksi mahansisällön nousemiseen (esim. refluksitauti) sekä suun ja nielun kuivumiseen. Osalla bruksaajista onkin todettu normaalia heikompi yöaikainen syljeneritys, mikä saattaa laukaista hampaiden narskuttelun.
Refluksitautia sairastavilla on todettu tavanomaista useammin hampaiden narskuttelua. Refluksi tarkoittaa mahan sisällön toistuvaa nousemista takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa muun muassa närästystä. Yleensä yöaikaista narskuttelujaksoa seuraa nieleminen, mikä saattaa suojata refluksitaudissa tyypilliseltä mahanesteiden joutumiselta suuhun.
10. Tietyt neurologiset sairaudet
Jotkut neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, Touretten oireyhtymä ja dystoniat voivat aiheuttaa hampaiden narskuttelua. Tämä tapahtuu lihasliikkeiden säätelyhäiriöiden, hermoston ylivireyden, välittäjäaineiden epätasapainon ja lääkkeiden sivuvaikutusten kautta.
Jos bruksismi liittyy neurologiseen sairauteen, sen hoito voi vaatia monialaista lähestymistapaa, kuten lääkityksen säätämistä, fysioterapiaa tai purentakiskoa.
11. Tietyt lääkkeet
Useiden lääkkeiden on todettu edesauttavan bruksismia. Hampaiden narskuttelua esiintyy muun muassa masennuslääkkeiden ja psykostimulanttien haittavaikutuksena.
12. Purukumin pureskelu
Xylitol-purukumi edistää monin tavoin hampaiden ja suun hyvinvointia. Jatkuva purukumin jauhaminen on kuitenkin niin sanottua leukalihasten kuntosalitreeniä. Se vahvistaa leukalihasten puruvoimaa ja siten pahentaa hampaiden narskuttelua.
Nyt tiedät mitkä asiat/tekijät voivat aiheuttaa narskuttelua. Jos haluat saada myös hyviä vinkkejä bruksismin hoitoon, niin...
>>> LUE blogipostaus "Hampaiden narskuttelu oireet ja hoito".
LIITY myös Chillamon uutiskirjeen tilaajaksi! Löydät linkin lähdeluettelon alapuolelta.
Lähteet
Huhtela, Outi - Mikkola, Outi. Narskuttelijan opas – nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi. 2016. 3. korjattu painos. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Helsinki.
Erholm, Janina. Bruksismin ja obstruktiivisen uniapnean yhteys. 2021. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Turun yliopisto. Hammaslääketieteen laitos.
Bruksismi, hampaiden narskutus. Lääkärikirja Duodecim.
Bruksismi. Lääkärikirja Duodecim.
