Kuorsaus on useimmiten kaikkea muuta kuin mukavaa vieressä tai samassa asunnossa nukkuville. Useimmiten kuorsaamisesta kärsii eniten juuri kumppani, eikä suinkaan kuorsaaja itse.
Jopa 95 % kuorsaajista kokee häiritsevänsä kumppaniaan ja perhettään.
Jokainen meistä kuorsaa joskus. Siis sinäkin!
Kuorsaus voi johtua esimerkiksi tukkoisesta nenästä flunssan aikana, raskaasta illallisesta tai alkoholin nauttimisesta. Jotkut meistä kuorsaavat joka ikinen yö. Kuorsaus on itse asiassa melko yleistä. Noin 25 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.
Mistä kuorsaus johtuu?
Kuorsaukseen ei ole yhtä ainoaa syytä. Tässä yleisimpiä syitä tiivistetysti:
- Vääränlainen hengitys. Nenähengitys on luontainen hengitysmuotomme. Suun kautta hengittäminen on monin tavoin haitallista terveydellesi. Se lisää kuorsauksen ja uniapnean riskiä merkittävästi.
- Ikä, sillä vanhetessa kudokset veltostuvat ylähengitysteissä ja kimmoisuus vähenee. Tällöin kuorsaus on todennäköisempää.
- Sukupuoli. Miehillä kuorsaus on yleisempää kuin naisilla. Tämä johtuu mm. siitä, että miehillä on ahtaammat hengitystiet, enemmän pehmeää kudosta hengitysteissä ja kaulan alueelle pääsee kertymään enemmän rasvaa isomman koon puolesta kuin naisille. Kuorsaus on yhteydessä myös hormoneihin. Progesteroni ja estrogeeni vähentävät naisten riskiä kuorsaamiseen. Vaihdevuosien myötä myös naisilla kuorsaus on huomattavasti yleisempää.
- Ylipaino. Ylipainoisilla ihmisillä rasvaa on kaikkialla kehossa, myös suun ja nielun alueella. Tämä rasva supistaa henkitorvea ja näin edesauttaa kuorsausta.
- Rakenteelliset ominaisuudet, kuten ahtaumat nenän, nielun ja suun alueella. Myös pieni alaleuka voi altistaa kuorsaukselle, koska tällöin kieli työntyy taakse nieluun.
- Alkoholi, tupakointi ja rauhoittavat lääkkeet. Nämä kaikki edesauttavat lihasten rentoutumista ja siten lisäävät kuorsausta. Tupakointi aiheuttaa myös nenän tukkoisuutta ja limakalvojen tulehdusreaktiota. Tällöin kuorsaaminen on todennäköisempää.
- Nukkuma-asento. Selinmakuulla nielun alueen kudokset valuvat taaksepäin alas. Ne estävät siten ilmavirran vapaan kulkemisen hengitysteissä ja aiheuttavat kuorsausta.
Mistä kuorsausääni syntyy?
Päivällä hereillä ollessamme nielun alue on avoin ja lihakset jännittyneet. Tällöin ilma virtaa sujuvasti hengitysteissä. Nukkuessa lihakset rentoutuvat ja kielen ja pehmeän suulaen kudokset painuvat taaksepäin. Kuorsausääni syntyy, kun ilman kulku ylähengitysteissä ahtautuu ja pehmeän suulaen, kielen sekä nielun takaosan välinen tila pienenee aiheuttaen kuorsausäänenä kuuluvaa värinää.
Joskus kuorsausääni voi olla todella kova. Kenties olet kokenut sen omakohtaisesti.
Puolet kuorsaajista ylittää Maailman Terveysjärjestön WHO:n uniajan melusuosituksen, joka on alle 40 desibeliä.
Pahimmassa tapauksessa kuorsausääni voi olla jopa 90 desipeliä. Ei siis ihme, että todella moni joutuu nukkumaan kuorsauksen vuoksi eri huoneessa ja lisäksi käyttämään korvatulppia nukkumiseen.
Mitä haittaa kuorsauksesta on kuorsaajalle itselleen?
On hyvä tiedostaa, että kuorsaus ei kuulu normaaliin elämään. Jos kuorsaat, niin se kertoo, että jokin on vialla. Kuorsaus on haitallista kuorsaajalle itselleen, koska se voi aiheuttaa
- suun terveyden heikentymistä, kuten pahanhajuista hengitystä, hampaiden reikiintymistä ja suun limakalvojen tulehduksia
- hengitysteiden ärsytystä
- immuunipuolustuksen heikentymistä
- liikahengityksen aiheuttamaa happivajetta
- heikentynyttä unen laatua ja siitä aiheutuvaa päiväväsymystä
- kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä
- kaulavaltimoiden ateroskleroosia
- sydämen rytmihäiriöitä ja epäsäännöllistä sykettä
- seksuaalisen suorituskyvyn ja -halun heikentymistä
Kuorsauksen taustalla voi olla myös uniapnea. Tämä unen aikainen hengityshäiriö yleistyy kovaa vauhtia. Se ei ole enää vain keski-ikäisten ja ylipainoisten miesten tauti. Siihen sairastuvat yhä useammin myös nuoret ja hoikat naiset.
Uniapnean tyypillisin oire yöllä on voimakas, katkonainen kuorsaaminen. Muita siihen liittyviä oireita ovat mm. päiväaikainen väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puutos ja masentuneisuus.
Hoitamattomana uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6 kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Kyse on todellakin vakavasta siaraudesta, jota täytyy hoitaa.
LUE Chillamo-blogin artikkeli "14 syytä, miksi kuorsaus ja uniapnea ovat haitallisia terveydellesi".
Kuinka kuorsauksesta pääsee eroon?
Kuorsauksen hoitoon on monia keinoja. Ne on valittava aina sen mukaan, mikä on kuorsauksen syy. Joskus pelkät elämäntapamuutokset voivat auttaa kuorsauksen lopettamisessa ja vähentämisessä.
Tässä muutamia hyviä vinkkejä kuorsauksen hoitoon:
1. Siirry suuhengityksestä nenähengitykseen. Kuorsaaminen on huomattavasti yleisempää, jos hengität yöllä suun kautta. Unen aikaisen hengityksen helpottamiseksi on tärkeää tehdä tilaa hengitysteille eli avartaa nielua. Tämä onnistuu kielijumpan avulla.
Varmista suun kiinni pysyminen nukkuessa huulten yhteen teippaamisella suuteipin avulla. Nenän kautta hengittämistä voit puolestaan parantaa sieraintenlaajentajan avulla. Jos nenäsi on kuiva ja karstoittuva, kannattaa käyttää nenähuuhtelukannua ja öljypohjaisia nenätippoja.
Lue blogiartikkeli "Nenähengityksen hyödyt: 11 syytä hengittää nenän kautta". Se auttaa ymmärtämään, miten tärkeää on pitää suu kiinni ja hengittää nenän kautta.
2. Laihduta, sillä ylipainon lisääntyessä myös kuorsauksen todennäköisyys lisääntyy.
3. Lopeta tai vähennä tupakointia, alkoholin käyttöä ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.
4. Vältä liian raskaita aterioita ennen nukkumaanmenoa.
5. Vältä maitoa ja maitotaloustuotteita ennen nukkumaan menoa ja huolehdi riittävästä nesteytyksestä päivän aikana. Tutkimukset osoittavat, että edellä mainitut keinot auttavat vähentämään liman erittymistä suussa ja kurkussa.
Voit kokeilla myös näitä apukeinoja kuorsauksen hoitoon:
- Jos olet kielikuorsaaja, joka kuorsaa vain selällään nukkuessa, asentohoito voi olla avuksi. Vanha, mutta tehokas keino on ommella pyjaman selkään taskuja tennis- tai golfpallolle. Vaihtoehtoisesti voit hankkia kuorsaustyynyn, -repun, -vyön tai -liivin. Nämä kaikki tekevät selinmakuulla nukkumisesta epämiellyttävää ja/tai mahdotonta.
- Kielikuorsaaja voi saada apua myös kuorsauskiskosta, joka työntää alaleukaa eteenpäin ja estää siten kielen valumisen nieluun. Lisäksi saatat hyötyä tällöin kielistabilisaattorista.
- Jos olet suukuorsaaja, saatat hyötyä leukatuesta ja suuteipistä. Ne auttavat pitämään suusi kiinni nukkuessa. Suukuorsaajat hyötyvät useimmiten myös nenähengitystä edesauttavista harjoitteista ja apuvälineistä, kuten sierainten laajentajista.
- Jos sinulla on lievä tai keskivaikea obstruktiivinen uniapnea, sitä hoidetaan ensisijaisesti hammaskiskon avulla. Vaikean obstruktiivisen uniapnean hoidossa käytetään ensijaisesti hengitysteiden ylipainehoitoa eli PAP-hoitoa ja toissijaisesti hammaskiskoa.
Kuorsaus on moniulotteinen asia. Sillä on vaikutuksia niin kuorsaajan omaan hyvinvointiin kuin ihmissuhteisiin. Kuorsaaminen on asia, jolle kannattaa todellakin tehdä jotakin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa!
LUE "Pikaopas kuorsauksen hoitotuotteiden valintaan". Siitä on ollut apua monille ihmisille, kenties sinullekin.
LIITY Chillamon uutiskirjeen tilaajaksi! Löydät linkin kommenttien alapuolelta.
Lähteet
Apua kuorsaukseen ja hengityskatkoksiin. Hoitava Hengitys-blogi. https://www.hoitavahengitys.fi/kuorsaus-ja-hengityskatkokset/. Viitattu 4.8.2020.
Ylikoski, Jukka & Bäck, Leif 2006: Kuorsaus ja sen hoito. Suomen Lääkärilehti. 2006; 61(7): 691-696. https://www.kaypahoito.fi/sll25239. Viitattu 4.8.2020.
Hepl Guide. How to Stop Snoring. https://www.helpguide.org/articles/sleep/snoring-tips-to-help-you-and-your-partner-sleep-better.htm. Viitattu 4.8.2020.
Snoring and Dairy Products: Is There a Link Between the Two? https://snoringhq.com/blog/snoring-and-dairy-products-is-there-a-link-between-the-two/. Viitattu 4.8.2020
Tärkeää tietoa kuorsauksesta. https://www.resmed.com/fi-fi/consumer/diagnosis-and-treatment/snoring/key-facts-about-snoring.html. Viitattu 4.8.2020.
ResMed Finland: 2015. Uniapnea – minullako? Esite. https://www.uniapnea.fi/lisaa-tietoa/esitteet/. Viitattu 4.8.2020.